kohta

Täänään tasan neljä viikkoa odotettavana. Mahassa nippailee sillain hauskasti. Käsittämättömän ihanaa ja hurjaa. Täällä on ainakin käytävä. Ja monessa muussakin tietty. Matkasuunnitelmaa tehty. Muistikirjan sivut täyttyneet paikkojen nimistä ja osoitteista. Rennosti kuitenkin mennään. Muutama isompi kohde käydään katsomassa. Ja kun saavumme, ajamme taksilla Manhttanille sillan yli. Vain siksi että niin on tehtävä. Ehkäpä työnnän pääni ikkunusta ulos ja kiljun silloin riemusta.

oi mikä ihana aamu

Herään vastapaistetun leivän tuoksuun. Mies on lähtenyt töihin, mutta uunin päällä on tuoretta leipää. Kahvinkeitin on ladattu valmiiksi. Luen lehden, nautin aamupalasta. Lapset on iloisia kun on viikonloppu ja saa muroja puuron sijaan. Imen sunnuntai aamun rauhaa itseeni. Neulon. Tänään on työpäivä myös minulla. Lapset menevät hoitoon isovanhemmille. Mutta nyt nautitaan vielä muutama tunti yökkäri aamusta. Suloista päivää kaikille.

Joskus tarvitaan jotain suurta

Raivasin kirjahyllyn, juhlin kolmekymppisiäni, aloitin työt, huomasin, että ensinmäistä kertaa yhdeksään vuoteen en ole raskaana, imetä tai suunnittele uutta raskautta. Olen avannut uuden lehden elämässäni. Se on ihanaa, se on pikkaisen pelottavaakin. Olen hakennut paikkaa ja löytänyt jotain. Me löysimme myös meidän perheelle parhaan ratkaisun. Lapset edelleen kotihoidossa. Minä päivät kotona, mies illat. Teen myös jonkin verran viikonloppuisin töitä. Olen onnellinen ja nautin työstä. Miten ihanasti se tasapainottaakaan kaikkea. Ja miten sitä taas osaakin nauttia täällä kotona olosta.

Blogi on ollut hiljainen. En osaa nytkään luvata mitä jatko täällä tulee olemaan. Nautin kyllä tästäkin. Vie vaan niin paljon aikaa tämäkin harrastus.

Mutta tiedättekös? Yksi suurimmista haaveistani ja unelmistani saa siivet alleen tasan kuukauden päästä. Me lähdemme miehen kanssa isoon omenaan. Ihan vain kahdestaan. Siinäpä vasta jotain joka auttaa läpi pimeän kauden.

Matkapäiväkirja osa 3

Vanhakaupunki.

Harmaiden, jämeiden muurien suojista löytyy Rodoksen kaunein paikka. Vanhakaupunki ja sen kiehtovat pikkukujat, lukuisat houkuttelevet tavernat ja ravintolat, ihanat tursuavat pienet kaupat ja ne lukemattomat asunnot, joissa voisin melkein jokaisessa asua. Pääkaduilta jos lähti seikkilemaan omia polkuja, törmäsi aina niin ystävällisiin paikkallisiin omilla koti portaillaan tai pihoillaan. Sai seurata, kuinka suuri kreikkalainen seurue valmisteli kokonaista lammasta grillissä, piha oli täynä naurua ja kovaa puhetta. Ihania valoja ja tuoksuja. Aina sai vilkutukset ja ystävälliset tervehdykset kaikilta. Ihana paikka. Viihdyttiin monta iltaa vain kävellen tuolla.

tumma päivä

Vaikka päivä on ollut väreiltään tumma, on meillä ollut varsin mukavaa. Nimppareiden kunniaksi sain uudet aurinkolasit, ostin lehden ja kynsilakan. Otettiin monta hurjan hauskaa valokuvaa. Syötiin hyvää ruokaa, paistettiin korvapuusteja. Värjäsin tukan vaaleaksi taas. Saunottiin ja kuultiin että helle jatkuu huomenna. Tyttö sanoi, että tänään on talven ensinmäinen päivä. Onneksi ei kuitenkaan. Hyrisen tyytyväisenä. Kesä jatkukoon!

mattopyykillä

Tänään oli matotojen pesupäivä. Ahkeria pesureita riitti. Vettä ja mäntysaippuaa. Nyt on hyvältä tuoksuvat matot odottamassa kotiin lähtöä.

Tässä vielä reipas mattojen pesujoukko

ja jälleen baktus

Täältä mökiltä ajattelin jatkaa matkapäiväkirjan kirjoittelua. Kuvien lataus vaan kestää ikuisuuden. Niinpä sitten jatkan Rodoksesta, kun palaamme kotiin.

Täällä kuitenkin vakmistui baktus numero kolme. Lankana ihana Lucca ja väri on täydellinen sammaleen vihreä. Reunoiksi virkkasin keltaista. Aika passelit syksyn värit.

Nyt vetäydyn nauttimaan ilta-auringosta ja lämpenevästä saunasta. Palaan alku viikosta. Rentouttavia heinäkuun viimeisiä päiviä kaikille.