keskiviikko 13. toukokuuta 2009

metsäläisiä







Olen metsä ihminen. Voisin lähteä keskelle metsää retkelle ja olla onnelinen siellä. Rakastan metsän tuoksua ja nyt talven jälkeen en saa siitä tarpeekseni. Nuuhkien ja ilosta hihkuen kuljen metsäreittiä tytön eskarille. "Haistakaa lapset, haistakaa nyt. Eikö tuoksukkin niin hyvälle?"

Metsä innostuksen olen luultavammin oppinut isältäni. Teimme lukemattomia retkiä metsien keskellä. Seikkailuja ja niissä oli aina mukana vahvasti mielikuvitushahmoja. Yhdessä ihmettelimme metsän ihmeitä. Niin ja isällä oli aina viidakkoveitsi mukana ja sen päässä oli kompassi.
Myös mummin kanssa olimme paljon metsässä. Tai oikeastaan lapsena vietin kaikki kesäni mökillä mummin ja ukin kanssa. Ja se mökki oli metsässä.
Nykyisin kun olen metsässä ja haistan metsän ja maan tuoksun, palaan ajassa taaksepäin. Muistoihin jossa isäni oli metsien sankari ja mummi se joka vei marjametsään, teki ihanat eväät ja istutti keskelle metsää. Sinne huumavaan tuoksuun.

3 kommenttia:

Kanerva kirjoitti...

<3

Mirka kirjoitti...

metsässä on tosiaan ihanaa! metsä vie pahan mielen mennessään, antaa voimaa ja rauhoittaa. ja ne tuoksut ja äänet!

meillä pojat geokätköilee tosi paljon ja välillä me tytöt lyöttäydytään niiden matkaan. kuljetaan hissukseen poikien viilettäessä puskissa ja kallioilla. nautitaan eväistä. ihmetellään metsää. imetään sitä itseemme.

metsään on ihana mennä myös yksin. nauttia hiljaisuudesta.

nautin niin.

pikku neiti oli vastannut äitienpäivä haastattelun "mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä?" kysymykseen osuvasti; "eväsretkelle varmaan" :)

-mirka-

aurinko ja kuu kirjoitti...

Mäkin nautin metsän tuoksuista ja siitä -no, taiasta, vaikkei minulla tuollaisia muistoja metsään liitykkään...ja keväisin tuoksut ovat niin huumaavia.
Ihania muistoja sulla...