Kolme tuntia ulkona. Kirpeä, pistelevä syksy. Välillä aurinko vilkutti iloisesti, muistutti olemassa olostaan. Saimme kävellä kultamaton päällä.
Kotiin päästyämme lämmittelin pieniä varpaita käsieni välissä. Ne muistuttuivat ihan puolukoita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kirpeys on syksyn parhaita puolia. Taitaa tulla viikonlopustakin kaunis!
Mahtava lehtimatto1
Porraskuva on tosi kaunis!
Lähetä kommentti