Niin se vain alkoi arki täälläkin. Mies lähti töihin neljän viikon lomailun jälkeen.
Silmiä painaa ja väsyttää. Kalenteri täynä merkintöjä, mutta pää ei tahdo niitä sisäistää.
Aamulla tukkoinen olo. Taitaa flunssa tehdä tuloaan. Palelee. Tai sitten kroppa haluaisi jäädä vielä loma-asentoon.
Koululainen lähti tänään yksin kouluun. Niin intoa täynä. Soitto tuli koulun pihalta: "Äiti perillä oon". Syvä huokaus.
Hengähdän, otan vielä toisen kupin kahvia. Pikkuhiljaa yritän löytää rytmin.
2 kommenttia:
Juuh, sama olo täälläkin.
Saako teillä ekaluokkalaiset mennä yksin kouluun? Karjaalla ei saa...kävelenkin tuota 3km matkaa iloisesti joka päivä. Hyvää lenkkeilyä...6km joka päivä.
Anrinko: No sullahan on kunnon lenkkeilyt päivittän!
Ja kyllä meillä saa ekaluokkalaiset kulkea yksin. Tytön omasta tahdosta ja hänen "valmiuden" takia kokeilimme tätä yksin kulkemista. Ja hyvin meni. Huomenna saa menna aamulla taas ominpäin.
Lähetä kommentti