Koti on täysin sekaisin, kaaoksessa. En saa sitä hallintaani. Ei ole aikaa. Muuton jäljiltä olisi vieläkin paljon tehtävää. Hetkeksikään ei voisi selkää kääntää, muuten on täysi kaaos päällä. Mistä saisi aikaa ja energiaa kodinhoitoon? Olen vakasti harkinnut myös siivouspalvelun hankkimista tänne. En ole sekaisen kodin ystävä. Ajatus ei ole selkeä ja kirkas jos on täysi kaaos ympärillä. En ole myöskään kovin hyvä siivooja ja tavaroiden järjestäjä (tai voisin olla jos olisi enemmän aikaa). Yritä tässä nyt sitten lyötää kultainen keskitie...
Olen myös vakavasti harkinnut sisustuslehtien hylkäämistä. Huonoina hetkinä niistä vain saa pahan mielen.
11 kommenttia:
Voih, näitä kuvia oon ootellu :) Siis kuvia teijän kotoa, pilkahduksia on näkynyt ennenkin ja näyttänyt niin kivalta ja kodikkaalta. Ihana, kotoisa, koti jossa saa elää :) Tykkään. Toki itekki neljän pienen äitinä tuskailen ku kaikki kaaoottista ja järjestystä ei löydy saatikka pysy.
Nelli
Mulla on ihan sama juttu, että ajatus ei oikein kulje jos koti on kaaoksessa.
Mut teidän koti näyttää kauniilta, viihtyisältä!
Kauniilta näyttää. =)
Mulla aivan samat fiilikset! Onko kenelläkään sitä ratkaisua miten ihmeessä saa kodin pysymään siistinä lapsiperheessä? Ja mä siivoan joka päivä vähintään sen kaksi tuntia ja siltikin meinaan itku päästä kun ympärilleen katsoo...
Vai pitääkö sitä kaaosta alkaa sietämään?
Nelli: Kiitos =) Täältä kyllä elämää löytyy =D
villapeikko: Omien ajatuksien kaottisuus kulkee käsi kädessä kodin sekamelskan kanssa. Se on kyllä aika jännä juttu...
Anrinko: Jaiks, mä en kyllä ihan noin paljon siivoa. Tai siis riippuu mikä lasketaan siivoamiseksi. Kyllä mullakin helposti tunti pari vierähtää kotiaskareissa (tikit, pyykit, tavaroiden raivaus ja keittiössä jälkien korjaaminen). Mutta sen lisäksi en esim hirvein usein ehdi imuroimaan tai "siistimään".
Enkä minäkään tiedä miten kodin saisi pysymään siistinä lapsiperheissä. Ja itku meinaa täälläkin aika usein tulla, kun rupeaa ympärilleen katsomaan...
Lasken tiskit, pyykit ja raivaamiset siivoamiseksi. Ja siihen menee helposti se pari tuntia joka päivä. Sitten kaikki muu pitäisi tehdä päälle...yleensä sitä ei vaan jaksa. Ja koti alkaa näyttämäänkin siltä. =( Äh!
Mistä saisi energiapiikin että saisi päivästä ahkeramman tehtyä?
Niin tuttua, niin tuttua. Sietämätöntä. Kaikki vapaa-aika töitten jälkeen menee johonkin siivoamiseen ja järjestämiseen. Ja se on vasta sitä pientä siivousta. Suursiivoukset täysin tekemättä. Sukat tarttuu lattiaan kiinni. Voimia!
voih.
Mäkin haluaisin sen siivoojan... 2 kertaa kuussa olisi hyvä.
Jotenkin tuntuu nyt niin sotkuselta ja työläältä tää meininki täälläkin.
Eilen tosin sain jonkun kohtauksen lasten mentyä nukkumaan.
Siivosin keittiön ja lasten lelut lattioilta...
Ja se kun pitäisi jaksaa tehdä oka ikinen ilta.
Mutta teidän koti näyttää kyllä ihanalta!
Kaunis ja kodikas koti sulla:))Suosittelen lämpimästi lehtien pois heittoa. Tein sen itse eilen, satoja lehtiä roskiin eikä kaduta yhtään!
Mimmi
Anrinko: Mä luulen että meillä on tarpeeks jo tehtävää päivissä. Eihän se päivä pelkkää siivoamista voi olla..? Pitää kai vaan opetella ummistamaan silmänsä ja siivota sitten kun ehtii ja jaksaa.
Satu: joo,siis samoissa fiiliksiisä mennään.
aurinko ja kuu: Niin mäkin olin ajatellut että siivoja pari kertaa kuussa ois kiva. Tokihan ne päivittäiset hommat pitäis tehdä, mutta ois ihanaa jos joskus ois oikeesti puhdastakin!
mimmi: Kiitos! Mäkin heitin läjän lehtiä muuton yhteydessä pois. En ole kyllä kaivannut. Tosin kauniinpia kuvia leikasin omaan leikekirjaani.
Myöhäinen kommentti yhdeltä toivottomalta tapaukselta: puhutko siis omastasi vai minun kodistani :) meillä kaaos valtaa usein alaa - silmä turtuu (valitettavan usein ei turru) sinne tänne ripoteltuihin vaatteisiin ja ajelehtiviin kamakasoihin, epämääärisiin paperikasoihin... huoh.
Meillä avain sana olisi varmaan paremmat säilytystilat, viikkosiivous ja pyykit kaappiin viikkaava kotisisäkkö :)
Mutta hei, minusta lähes millään ei ole niin positiivista vaikutusta mielialaan ja tunteeseen elämän hallinnasta kuin kunnon siivouksella. Pistää miettimään, jos aina olisi supersiistiä eikä olisi sitä kaaosta mitä välillä kirjaimellisesti raivata ja tätä kautta saada hyviä siivousviboja, tarttis varmaan jotain muuta lääkitystä :) heh!
Tsemppiä sinne - elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin pölytön koti!
Minttumaari: Taisitkin osua naulankantaan. Hienosti kirjoitettu! Ja totta, se siivoaminen puhditaa kyllä tehokkasti omaa mieltä. Ja jollain hulluuden tasolla, minä pidän siivoamisesta. Siinähän näkee välittömösti tuloksia.
Lähetä kommentti