Tää ajatteli tänään aamulla: "Olen oikein reipais äiti ja vien lapset retkelle".Kaikki valmistelut sujui hienosti ja lapset pääsi ulos. Tää laittaa vielä lämmintä mehua ja loput piparit eväiks.
Sit nää kävelee jäälle. Ei ollutkaan niin helppoa kun kuulostaa. Jouduttiin raivaamaan tie läpi tajuttoman kaisla/heinä pöheikön (niin ja pienin matkustaja oli vielä vaunu kyydissä). Tultiin jään reunalle ja siinä katsellin että näyttääpäs tuo jää vähän epävakaalta. Ja saman tien kuului skräts ja tää oli sääriä myöten jossain ihme kuravellissä..
No tästä ei vielä annettu masennuksen vallata mieltä.
Lapset kokeillaan mennä jäälle tuon viereisen venesataman kautta.
Sit kun nää pääsee venesatamaan, tajuu äiti että tästä ei kyllä vaunuja jäälle saa. Satama on "nostetettu" ja siitä pitäis laskeutua hirveetä kiviröykkiötä pitkin alas. Vaunut sitten jäi siihen ja kolmen lapsen kanssa jäälle. Kaks kaatuu heti ja lyö päänsä ja itkee. Ja kolmas perässä. Kukaan ei halua enää olla jäällä. Kiipeäminen ylös.
No sitten äiti levittää viltit kun lapset välttämättä siihen halusivat jäädä kuumalle mehulle( Työmaa-alue, traktorit ja kaivurit jyrisi ihan vieressä). Otetaan termarikannu esiin. Ja ei saada auki. Ei vaikka kuinka rystyset valkosina väännän. Nuorempi tyttö ehdottaa jos äiti kävis pyytää työmiehiltä apua... Ei kehtaa.
Nyt itkee jo kaikki ja vauva myös. Ei auta kotiin on lähdettävä.
Nyt jo vähän hymyilyttää. Ainakin saatiin muutama hyvä kuva. Mies ei muuten saanut väännetttyä sitä termaria edes illalla auki. Millä ihmeen puristusvoimilla oon sen vääntänyt kiinni?
5 kommenttia:
tätä hiukan täällä hihityttää ;) jännä retki teillä ja onneksi jo naurattaa :) ja onneksi oli matala kohta siinä missä jäät räsähti... :/
ihania kuvia!
ihanat kuvat...kuinka kerkesitkin...
Kuulostaa jotenkin tutulta.Kerran lapissa...Tuloksena tyttö karkasi vahingossa kädestä ja liukui pulkalla alas tunturin rinnettä liian lujaa kohti puurajaa ,silläaikaa kun minä irrottelin luminietokseen uponneita rattaita,joissa vauva huutaa.tyttö sai monen vuoden pituisen kammon laskemiseen.
Milas: Joo jännä tosiaan! Onni onnettomuudessa että oltiin rannalla kun räsähti!!
Aurinko ja kuu: Kylläpä kuulostaa tuo tarinasi tutulta ;).
Kuvat ehdin hätäpäissäni räiskiä. Onneksi on hyvä uusi kamera.
Ei pitäis mennä kaislikkoon. Jää on siinä herkempi. Siinä on katsos reikiä ihan tosi paljon (jää muodostuu niiden kaislojen ympärille niin ei tietty ole niin tiivis) ja rannan tuntumassa meriveden nousut ja laskut vaikuttaa ihan eritavalla.
Me oltiin tänään jäällä luistelemassa. Oli ihanaa!
Tosi ihania kuvia muuten!
Kanerva: Totta turiset ystäväni. Täällä vaan on niin vaikea päästä muualta jäälle, kuin kaislikon läpi. On nääs täysin luonnonvarainen ranta.Täytyis kiertää paljon pidemmälle.. Ja tää oli laiska... Mutta opetus tuli, kantapään kautta!
Lähetä kommentti